Kuka minä olen?

Olen 50-vuotias koti-isä Itä-Helsingistä. Kuvissa on isä-poika-parit. Toisessa minä isäni sylissä ja toisessa on poikani Kaivopuiston rannassa muutama vuosi sitten. Kuvien välissä on useampi vuosikymmen. Isänä haluan olla läsnä ja tuo läsnäolo ja kuuntelemisen taito ovat tärkeitä. Siksi minulla on korvat, jotta voisin kyllä ja siksi minulla on sydän, jotta voisin ymmärtää.

Oma edunvalvontapolkuni on järjestöllinen. Lapsuus ja nuoruus iän partioliikkeestä, ammattiliiton kautta puoluepolitiikkaan. Osin sattumien kautta. Kun aikanaan aloitin työurani päiväkotiapulaisena 30 vuotta sitten, pidin tärkeänä liittoon kuulumisen. Olen tänäkin päivänä saman ammattiosaston jäsen. Tet-jakson suoritin aikanaan Insinööriliitossa. Lukion ensimmäisellä luokalla kävin tekemässä muutaman postituskeikan Insinööriliitossa.

Olen useamman kerran maininnut, että kampanjatyöntekijäksi olen tullut Tarja Halosen ensimmäiseen presidentin vaalikampanjaan vuodenvaihteessa 1999-2000. Sen jälkeen on vaalikampanjoita ollut muutamia. Joukkuepelaaminen on perua noista vuosista. Kun pelataan joukkueena, niin yksittäisten pelaajien tai ehdokkaiden on paremmat mahdollisuudet menestyä.

Paavo Lipposen kampanjan yhteydessä sain lisänimen konttien kuningas.

Minnis Vierikko luotsasi meitä Asema-aukiolla toimineessa vaalikontissa. Tuolloin muilla päivystämillä oli päivystysvuorot ja minä olin paikalla silloin kuin oli tarve. Vuosien varrella olen kohdannut useita ihmisiä.

Ulpu Iivarista Maarit Feldt-Rantaan tai Antton Rönnholmiin, Kalevi Sorsasta Sanna Mariniin.

Miksi olen mukana?

Olen mukana, kun pyydettiin. Haluan olla mukana, jotta voisin pitää minulle tärkeitä kysymyksiä esillä. En lupaa mitään, mutta tavoitteenani on pitää hiljaisimpienkin ääntä kuuluvissa.

Liisa Jaakonsaari toi esille "Itse asiassa kuultuna"- ohjelmassa esiin juuri tämän kysymyksen, miksi tavoitteet tulkintaan lupauksiksi. Sekä puolueet, että jokainen meistä ehdokkaista asettaa tavoitteita. Aivan kuten urheilijat, niin mekin edunvalvonnassa mukana olevat, asetamme tavoitteita. Itselläni ei ole ollut mitalitavoitteita, mutta finaalipaikka tai paikka pelaavaan kokoonpanoon. Eduskuntavaaleissa 2019 olin ensimmäinen finaalin ulkopuolelle jäänyt.

Tuleviin kuntavaaleihin olen asettanut minimitavoitteen, mutta myös tavoitteen pitää esillä itselleni tärkeitä asioita. Olen toista kertaa itse kuntavaaleissa ehdolla ja teemakokonaisuudet ovat samat kuin edelliselläkin kerralla, mutta sisältöön on tullut lisäyksiä. Yhteistyö Arzu Çaydam-Lehtosen kanssa Helsingin vammaisneuvostossa on tuonut uusia ulottuvuuksia, mutta myös uusia haasteita, joihin pyrin löytämään ratkaisuja.

Olen myös valmis tukemaan uusia ehdokkaita. Tähän mennessä nuoret Nita Austero, Jesse Jääskeläinen, Nadir Luukkonen ja esimerkiksi Elisa Husu ovat tehneet minuun vaikutuksen. Odotan myös yhteistyötä idän ja Koillis-Helsingin ehdokkaiden kanssa. Se, ettei Helsinki lopu Koskelantiehen tai kehä ykköseen, on hyvä muistaa. AY - väen Sosialidemokraatit ry:n puheenjohtaja Juha Jaatinen on nostanut esiin erilaiset ehdokaspoolit, joita on hyvä käyttää hyväkseen. Esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL-jäsenille kuntavaalit on hyvin olennaiset. Puhutaanhan vaaleissa monista arjen palveluista, joilla liiton jäsenillä on tärkeä rooli.